B-poikien lopputurnaus Oulunsalossa

Kauden alussa syksyllä 2024, kun joukkue oli ensimmäisiä kertoja harjoituksissa, tavoitteeksi asetettiin lopputurnauspaikka. Se ei ollut mikään helppo tavoite, sillä edes joukkueen saaminen kasaan tälle kaudelle ei ollut mitenkään varmaa. Lopputurnauspaikka kuitenkin saavutettiin välieräturnauksessa tasaisten vääntöjen jälkeen, jolloin alkoi neljän viikon intensiivinen harjoitusjakso ja valmistautuminen lopputurnaukseen. Sovimme myös, että nyt kun aikaisempi tavoite on saavutettu niin uusi tavoite on paikka neljän parhaan joukossa. Se jos jokin oli kova tavoite kun katsoi mitä muita joukkueita lopputurnaukseen oli tulossa ja miten he olivat pelanneet kuluvalla kaudella.

Reissuun lähdettiin perjantaina ja mukaan pääsi koko yhdeksän hengen joukkue: Martin, Veeti, Juuso, Alex S, Jussi, Hannes, Joona U, Konsta ja Joona E. Majoitus löytyi Kempeleen Zeppeliinin lähettyviltä kun Airbnb:n kautta saatiin meidän tarpeisiin sopiva iso omakotitalo, johon koko joukkue mahtui hyvin nukkumaan ja tarjosi myös riittävän isot yhteiset tilat viimeisille joukkuepalavereille. Alkulohko oli meille suotuisa, sillä mukana oli joukkuita joiden päänahka oltiin tällä kaudella jo saatu, mutta mukana myös todella kovia joukkueita. Turnauskaavio oli raaka: Vain lohkon kaksi parasta mitalipeleihin ja kolmonen sekä nelonen sijoitusotteluihin. Lauantain juhlallisten avajaisten ja Maamme -laulun jälkeen siirryimme Oulunsalon kirkonkylän koululle, jossa päivän ensimmäinen vastustaja oli Viesti Salosta. Etukäteen Salo oli merkattu ns. "pakko voittaa" joukkueeksi, jotta unelma neljän parhaan joukkoon pääsemisestä pysyisi elossa. Valmistautuminen otteluun oli hyvä mutta ensimmäiset pallot aikamoista haparointia molemmilta joukkueilta. Selkeää lopputurnausjännitystä, mutta onneksi siitä päästiin melko pian eroon ja molemmin puolin verkkoa nähtiin hienoja suorituksia niin hyökkäys kun puolustuspäässäkin. Joukkueiden tasaisuudesta kertoo ensimmäisen erän loppunumerot: 28-30. Valitettavasti erä lipsahti Salolle, mutta poikien ilme pysyi hyvänä koko erän. Ei kun kakkoserää kohti. Toiseen erään saatiinkin loistava aloitus ja pääsimme jo 5-0 johtoon. Salo kuitenkin hiipi rinnalle mutta Kiistolta löytyi ratkaisijoita silloin kun ratkaisupaikkoja oli tarjolla ja toinen erä meille. Kolmanteen erään vuorostaan Salo sai paremman alun, mutta nopeasti kirimme tilanteen tasoihin. Lottoerää mentiin vuoropistein aina 12-12 tilanteeseen asti, kunnes Salo sai tarvittavat lisäpisteet ja vei "lottoerän" nimiinsä ja näin koko ottelun 2-1. Katkera tappio. Kentän pisterohmuina Kiistolta Konsta Viljamaa ja Salolta Elias Jago, molemmat ihan omilla pisteluvuillaan. Tilanne käytiin läpi pukukopissa ja luovuttamisen sijasta päätimme voittaa loput ottelut ja pitää unelman elossa.

Kahden ottelun tauon ja ravitsevat pastalounaan jälkeen vastaan asteli etukäteen lohkon kovimmaksi arvioitu Loimaan Jankko. Lähdimme otteluun ennakkoluulottomasti ja väitän että meidän antama kova vastus tuli myös Jankolle hieman puskista. Ensimmäinen erä oli tasaista vääntöä erän loppuun saakka, mutta sitten Jankko sai tarvittavat pisteet ja otti erän nimiinsä. Ei ole paljoa valehdeltu jos sanon että kauden parasta lentopalloa meiltä, vastustaja oli vain piirun verran kovempi. Toiseen erään Jankko sai unelma-alun pahoilla aloituksilla joita ei millään meinattu saada peliin. Jankko karkasi jo 12-6 johtoon, mutta Kiisto kavensi tilanteen parhaimmillaan kahteen pisteeseen tilanteessa 19-17. Jankko oli jälleen ratkaisupalloissa vahvempi ja ottelu heille 2-0. Jankko pelasikin sunnuntain finaalissa, joten ei huonoille hävitty. Jälleen koppiin ja päätettiin että päivän viimeiseen peliin kaikki paukut, kävi miten kävi. Jatkopaikka oli nyt myös muiden käsissä, Jankon oli voitettava kaikki pelinsä ja Jylen oli voitettava Salo. Näin onneksi kävikin, joten kaikki oli taas omissa käsissä. Jylestä oli pakko ottaa niskalenkki ja mielummin vielä puhtaalla 2-0 pelillä.

Päivän kolmas ja samalla lauantain viimeinen peli alkoi klo 18 ja vastassa Jyle. Molemmilla joukkueilla pitkä päivä takana, mutta vielä piti repiä jostain energiaa ja jaksaa yksi ottelu. Ottelun alku oli tasainen, mutta sitten Kiisto sai omilla hyvillä suorituksilla ja osittain vastustajan virheillä lievän etumatkan. Jylellä oli muutama pelimies enemmän pöytäkirjassa ja vaihtoruletti alkoikin Kiiston johtaessa 12-5. Kiiston etumatka kuitenkin piti erän loppumetreille saakka, jolloin kävi kuten usein käy - jäädään odottamaan erän loppumista. Jyle kampesi itsensä Kiiston 23-15 johtoasemasta vielä 24-22 tilanteeseen meidän ihan käsittämättömien virheiden avustuksella. Mikään ei onnistunut. Onneksi ratkaisupallot pomppivat kuitenkin meille ja ensimmäinen erä Kiistolle 25-22. Valmennuksen nitrot olivat tässä vaiheessa jo lähes syöty, sen verran jännittäväksi loppuerä meni. Jyle sai ensimmäisen erän lopun kiristä hyvän vaihteen päälle ja toinen erä alkoikin huomattavasti tasaisemmin. Vuorovedoin mentiin erän puoliväliin asti, kunnes Kiisto sai lievän kirin ansiosta etumatkan joka tällä kertaa ei hyytynyt erän lopussakaan ja toinen erä selkein lukemin Kiistolle 25-15. Villit voittotanssit päälle ja koppiin ihmettelemään sarjataulukkoa - riittikö voitto jatkoon vai ei? Koska pelit menivät juuri sopivasti ristiin, niin pääsimme kuin pääsimmekin neljän parhaan joukkoon ja sijoituksen ratkaisi lopulta aamun pelissä voitettu erä Salon Viestistä. Kopissa riemu repesi kun asia varmistui. Tunnelma oli katossa ja hymy herkässä. Myös uusi tavoite oli saavutettu. Kun joukkueet ovat tasaisia niin erotkin ovat pieniä. Päivän päätteeksi läpikäynti lauantain peleistä, tiivis analyysi seuraavan päivän tulevista vastuksista, puusaunan lämmöt ja kruununa maittava iltapala ala Chef Wisen.

Sunnuntain ensimmäinen peli etukäteen vahvaksi tiedettyä Oulunsalon Vasamaa vastaan. Panokset olivat kovat - voittaja finaaliin, häviäjä pronssipeliin. Tiedä sitten oliko pojilla vieraskoreutta isäntäjoukkuetta vastaan vai mikä, mutta peli oli täysi pannukakku meiltä. OsVa teki mitä halusi emmekä päässeet oikein missään vaiheessa peliin mukaan. Ensimmäisessä erässä saimme 10 pistettä, toisessa vaivaiset seitsemän. Kertoo kaiken pelistä ja sen hallinnasta. OsVa oli jokaisella osa-alueella vahvempi, mutta meiltä silti luokaton esitys. Kauden heikoin peli ja valitettavan huonoon saumaan. OsVa voitti sitten finaalissa Jankon, joten ei taaskaan huonoille hävitty. Ei muuta kun porukka koppiin, isällinen puhuttelu valmennuksen toimesta ja yhteinen päätös siitä, että edellinen peli unohdetaan ja aloitetaan valmistautuminen pronssipeliin. Mitali oli edelleen saavutettavissa.

Meidän osalta turnauksen viimeinen ottelu tuttua Oriveden Ponnistusta vastaan. Olemme kohdanneet OrPon jo muutaman kerran kauden aikana ja aina OrPo on ollut piirun verran parempi. Niemenrannan koululla oli puitteet kohdallaan, kun meidän kaikissa otteluissa mukana ollut huikea faniryhmä laittoi jälleen muovisangot soimaan niin että kuului varmasti Ouluun asti. Pronssipeliin saatiin myös verkkotuomari ja rajatuomarit, joten tunnelma oli mitä mainioin! Itse ottelu lähti tasaisesti liikkeelle ja eteni myös tasaisesti aina erän loppuun saakka. Tilanteessa 23-23 oli taas sykkeet korkealla niin kentällä kuin valmennuksella, mutta niin vain saimme kairattua tarvittavat pisteet ja erävoitto 25-23 Kiistolle. Mahtavaa! Myös toinen erä lähti tasaisesti liikkeelle aina 9-9 tilanteeseen saakka, jossa tapahtui jotain. Jostain syystä Kiiston pojat alkoivat varmistelemaan ja toimittivat palloa vain toiselle puolelle, josta se useimmiten tuli kovaa takaisin. Alkoiko sitten mahdollinen voitto ja mitali kiiltelemään mielessä mutta joukkue lamaantui lähes täysin erän lopulla, jäi odottelemaan vastustajan virheitä ja kun niitä ei sitten tullutkaan niin OrPo tuli ja vei toisen erän nimiinsä. Miten tässä nyt näin kävi? Kolmas erä alkoi siitä mihin toinen erä päättyi. Paljon omia virheitä ja usko omaan tekemiseen hiipui. Paine kattilassa alkoi käydä jo liiankin kovaksi ja se näkyi haparointina helpoissakin palloissa. OrPo taas pystyi pitämään oman tasonsa ja vei kolmannen erän nimiinsä 15-10. Pettymys kopissa pelin jälkeen oli valtaisa. Mitali oli jo lähes hyppysissä, mutta kuten urheilussa usein käy, tilanteet vaihtuvat nopeasti ja se kummalla henkinen kantti kestää on usein vahvempi. Niin kävi nytkin.

Palataan tekstin alkuun ja syksyyn 2024. Tavoitteeksi joukkue asetti lopputurnauspaikan. Se saavutettiin. Uusi tavoite oli päästä neljän parhaan joukkoon. Myös se saavutettiin. Mitali olisi tietysti ollut kirsikka kakun päälle, mutta neljäs sija on todella hieno saavutus ja uskon että se kirkastuu myös pojille kun vettä hieman virtaa Kyrönjoessa. Turnaus oli hieno kokemus myös itselle ja omalta osaltaan paketoi valmennusuran tähän asti. Tästä joukkueesta olen ollut mukana neljän pojan matkassa jo kahdeksan vuoden ajan ja nähnyt heidän kasvavan pulleaposkisista innokkaista naperoista hienoiksi miehenaluiksi. Laihian vahvistukset sujahtivat joukkueeseen heti kauden alussa kuin lämmin veitsi voihin, niin pelaajien kuin taustajoukkojen osalta. Se mitä saavutettiin tapahtui nimenomaan joukkueena. Yhteishenki oli hyvä heti alusta asti, asenne harjoituksissa on ollut hyvä läpi kauden ja tavoite saavutettiin. Nyt hiukan happea ja sitten pojilla vielä Power Cup kauden päättävänä tapahtumana. Omasta puolesta Kiitos kaikille kauden aikana mukana olleille pelaajille, vanhemmille, Wisenille, Kirsille ja muille taustajoukoille sekä matkassa mukana olleille sponsoreille.

Teksti: Juha

Valokuvat: Fanit