Historiikki

1904
Vaasan Työväenyhdistyksessä herätettiin kysymys voimistelu- ja urheiluseuran perustamisesta. Ensimmäinen kokoontuminen oli Suomalaisen Lyseon voimistelusalilla 6.9.1904 voimisteluharjoitusten muodossa. Paikalla oli 46 jäsentä. Ensimmäisessä kokouksessa 17.9.1904 valittiin kuusihenkinen toimikunta. Seuran esimieheksi valittiin O. Aarnio, kirjuriksi E. Ring, rahastonhoitajaksi E. Åhlman, kalustonhoitajaksi H. Miilumäki. Muita jäseniä olivat Paavo Vansen ja J. Nelimarkka.

Seuran nimeksi valittiin Vaasan Kiisto, Voimistelu- ja urheiluseura Vaasan Kiisto. Muita esillä olleita nimiehdotuksia olivat Roteva, Koetus, Ponsi, Kierto, Voitto, Kilpa, Vilpas, Herätys ja Virkiä. Nimet viittaavat kansalllisen herätysajan henkeen. Kiisto-sana, joka ei jäänyt muuten suomenkieleen, tarkoittanee kamppailua ja/tai urheilua. Suomessa oli aiemmin myös kaksi muuta Kiisto-nimistä seuraa, Terijoen Kiisto ja Kannuksen Kiisto.

Kiiston lajeina olivat alussa voimistelu miehille ja naisille. Niiden lisäksi oli hiihto, juoksu ja paini sekä sauvavoimistelu, joista järjestettiin kilpailuja.

1908
Jalkapallo, kuten silloin sanottiin potkupallo, tuli kilpailulajiksi. 1.6.1908 päätettiin liittyä Suomen Palloliittoon.

1912
Tukholmassa pidettiin olympiakisat. Suomi oli Venäjän joukkueen osana, mutta esiintyi myös erillisenä Suomen Suurruhtinaskunnan osana. Vaasan Kiistosta tuli valituksi kolme urheilijaa, Uno Pelander, V. Pukkila ja Aarne Lindholm (myöhemmin Linnolahti). Lindholm otti osaa 5000 metrin juoksuun sekä 3000 metrin joukkuejuoksuun. Uno Pelander oli raskaan sarjan painija. V. Pukkila ilmoittautui kevyeen sarjaan, mutta jäi pois kisoista.


Kiiston mestaripainija K.R. Kaipio v. 1912

1913
Harvinaisen tittelin, Venäjän keisarikunnan mestarin, Championin, tittelin voitti Kiiston painija V. Salomaa.

1919
Kansalaissodan seurauksena lyötiin Kiiston toiminta maahan. Ne seurat, joissa oli punaisten puolella kansalaissotaan osallistuneita, erotettiin Suomen Urheiluliitosta. Sen seurauksena perustettiin erotettujen seurojen toimesta Työväen Urheiluliitto, TUL. Vaasan Kiisto otti osaa TUL:n perustamiskokoukseen ja liittyi siihen.

1920
Kiiston toiminnassa oli seuraavat osastot: paini, naisvoimistelu, ukkovoimistelu sekä vekarat. Vuoden lopussa oli jäsenmäärä 350 henkeä.
1920-luvulla järjestettiin Kiiston toimesta paljon kilpailuja, mm. maastojuoksussa, joissa järjestettiin TUL:n Suomen murtomaajuoksukilpailut v. 1920. Kiisto järjesti myös v.1920 ns. vapaat urheilukilpailut. SVUL:n puolelta erotettujen TUL:n seurojen kanssa yhteistyö oli kielletty. 1920-lvulla seurassa oli sekä miesten että naisten aktiivista urheilutoimintaa. Naisten toimesta käytiin jopa opettamassa liikuntaa maakunnan naisille. Kiistolla oli kaksi omaa linja-autoa urheilijoiden käytössä. Tarkoitus oli myös aloittaa liikennöinti välillä Palosaari-Vetokannas-Kauppatori ja Vaskiluoto-Kauppatori. Liiketoiminta ei kuitenkaan onnistunut ja linja-autot myytiin Työväen Osuusliikkeelle.


Kiiston vekaraosaston voimistelujoukkue ja T. Härö

1922
Jalkapallo otettiin tauon jälkeen ohjelmaan ja perustettiin jalkapallojaos.
1920-luvun loppupuolella yhteiskunnallinen ilmapiiri kärjistyi Suomessa. Voimakkaan Lapuanliikkeen propagandan johdosta terrorin ja myös lainsäädännön kautta kohteeksi joutuivat monet työväenliikkeen järjestöt, myös urheiluseurat.

Vaasan Kiisto lakkautettiin oikeuden päätöksellä syyskuun 23. päivänä 1931. Syiksi esitettiin mm. jalkapallo-ottelu neuvostoliittolaisen jalkapallojoukkueen kanssa. Vuosikymmenen vaihteessa ajojahti Kiistoa kohtaan merkitsi mm, että Vaasassa perustettiin uusi Työväen Urheiluseura, Vaasan Toverit. Osa kiistolaisista liittyi Tovereihin.

1949
Talvi- ja jatkosodan aikana urheiluseuratoiminta oli hiljaista. Sotien jälkeen olojen vakiinnuttua voitiin lakkautettuja urheiluseuroja käynnistää uudelleen. Vaasan Kiiston uusi perustamiskokous pidettiin Tapaninpäivänä 1949. Lajeina olivat yleisurheilu, suunnistus ja hiihto.

1952
Pesäpallotoiminta käynnistyi Kiistossa. Pesäpallojaosto perustettiin samana vuonna. Myös koripalloa varten perustettiin toimikunta. Pesäpallotoiminta kuitenkin loppui vuonna 1954. 1952 käynnistyi lentopallotoiminta Kiistossa. Sarjatasolle päästiin kuitenkin vasta 1960-luvulla.

1954
Jalkapallo tuli uudelleen mukaan Kiiston lajiksi pitkän tauon jälkeen. Kiisto pelasi aluksi maakuntasarjassa. Vuonna 1954 pidettiin Helsingissä TUL:n liittojuhlat. Juhlamarssiin osallistui yli 40000 henkilöä.

Urheilun keskusjärjestöjen yhteistyö oli 1950-luvulla heikkoa ja TUL:n seuroja diskriminoivaa. TUL:n edustajia ei juuri valittu kansanvälisiin urheilutapahtumiin Suomen edustajina.

Kiiston urheilutoiminnan tueksi perustettiin 1950-luvulla tukiorganisaatio, Tuki-Kiisto ry. Bingotoiminnan rantauduttua Ruotsista Suomeen muodostui tästä Kiiston toiminnalle aikanaan suuri rahoitusmuoto.

1959
Maamme urheiluelämän ristiriidat jatkuivat eri intressipiirien välillä aiheuttaen sen, että vuoden loppupuolella perustettiin Helsingissä maahamme uusi urheilun keskusjärjestö TUK, Työväen Urheilujärjestöjen Keskusliitto, johon Vaasan Kiisto liittyi 10.1.1960.

1961
Vuoden 1961 aikana alkoi Kiistossa punttien kolistelu. Vuoden 1962 alussa perustettiin Kiistoon painonnostojaosto. Kiisto menestyi painonnostossa erittäin hyvin. Kiisto järjesti jopa maaottelun Suomi-Puola Vaasassa v. 1968. Painonnoston huippusaavuksena oli Uolevi Kahelinin kolmas sija vuoden 1984 Los Angelesin olympialaisissa.

1971
Kiiston jalkapallotoiminta voimistui. 1970-luvun alku oli myös yleisurheilun vahvan nousun aikaa Kiistossa.

1972
Lentopallotoiminta käynnistyi toden teolla monessa sarjassa. Myös juniorit tulivat mukaan. Kiinnostusta riitti.

1975
Keilailutoiminta käynnistyi Kiistossa. Muina jaostoina 1975-84 olivat yleisurheilujaosto, voimailujaosto, lentopallojaosto, jalkapallojaosto, kuntojaosto ja naisjaosto.

1978
Ristinummelle valmistui Kiiston oma jalkapallokenttä. Tätä Radiotien kenttää hoidettiin talkoillla, kunnes se siirtyi kaupungille v.1982. Urheilun keskusjärjestöjen piirissä tapahtui yhdentymistä. TUK:n seurat liittyivät eheytyksen seurauksena TUL:n jäseniksi.

1979
Kiiston aloitteesta aloittettiin Vaasassa squash-toiminta 1970-luvun lopulla. Kiiston toimesta rakennutettiin Ruutikellarintielle moniratainen halli, jonka toiminta siirrettiin Tuki-Kiiston ja Kiiston säätiön toiminnaksi. Urheilumuodon huippusuosio kesti kymmenisen vuotta. Nykyisin rakennus toimii kaupungille vuokrattuna, suosittuna kuntoharjoittelu- ja painonnostotilana.


Squash-halli avattiin v 1979

1982
Vaasan Kiisto sai nimityksen piirin parhaana seurana TUL:n nuorten toiminnassa. Kiiston katu- ja yöjuoksut tulivat maankuuluisiksi 1970-luvun lopulta alkaen aina 1990-luvulle saakka.

1985
Samat jaostot jatkoivat toimintaansa, mutta kuntojaston toiminta hiipui mm. ns. kuntosuorituslaatikoihin suoritetun ilkivallan vuoksi v. 1987. Toiminta käynnistyi uudelleen vuonna 2005.

1993
Kiiston jalkapallotoimintaa erityisesti palveleva kuplahalli valmistui v.1993.

1994
Jalkapalloon tuli mukaaan tyttöjoukkueita.


Yöjuoksu oli suosittu tapa liikkua.

1999
Jalkapallotoiminnan kasvettua Kiiston piirissä huomattavan suureksi kokonaisuudeksi katsottiin hyväksi perustaa Kiiston perheen piirissä omaerillinen yhdistys FC Kiisto ry.

2004
Vaasan Kiiston lentopallojoukkue oli ylivoimainen 1-sarjassa. Joukkue koki vain muutaman tappion ja eteni liigakarsintoihin. Karsinnoissa joukkue aloitti vahvasti, mutta hävisi ratkaisuottelun tiukasti Mutalan Riennolle. Joukkueen nousuhaaveet olivat menneet. Savonlinnan East Volley ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui luopumaan liigapaikastaan. Näin ollen Kiisto sai lentopalloliitolta liigapaikan itselleen ja nousi historiallisesti SM-liigaan.

2005
Ensimmäisellä kaudellaan SM-liigassa Kiisto joutui liigakarsintaan, josta se kuitenkin selvisi helposti. Joukkueessa pelasi tuolloin muun muassa brasilialainen Jefferson.

2006
Lentopallojoukkue teki huippuhankinnat siirtomarkkinoilla ja hankki Sami Heikkiniemen ja brasilialaisen Rodrigon joukkueeseensa. Kausi oli Kiistolta onnistunut: Se päättyi lopulta runkosarjan viidenteen sijaan ja yläjatkosarjan viidenteen sijaan. Kiisto putosi lopulta puolivälierissä.
2-joukkue voitti Suomen mestaruuden omassa sarjassaan.

2007
Kolmannella kaudellaan lentopallojoukkue selvitti jälleen tiensä liigan pudotuspeleihin, mutta putosi puolivälierissä suurjoukkue Pielaveden Sammolle. Kiiston joukkueessa pelasi muun muassa entinen Portugalin maajoukkuepassari Marcó.

2008
Lentopallojoukkue oli suurissa talousvaikeuksissa ja oli lähellä, ettei se jo luopunut liigapaikastaan ennen kauden alkua. Lopulta Kiisto jatkoi liigassa. Joukkue hankki riveihinsä kesken kauden Venezuelan maajoukkuehakkurin, Ismel Ramosin. Kiisto joutui täpärästi liigakarsintoihin, joissa sen neljän vuoden liigaura katkesi joukkueen pudottua liigasta.

2009
Kauden 2008 jälkeen Kiiston lentopalloilijat laittoivat toimintansa yhteen Laihian Lujan 1-sarjajoukkueen kanssa ja ryhmässä jatkoivat molempien joukkueiden runkopelaajat. Tavoitteena olivat liigakarsinnat. Ensimmäinen kausi 2008-2009 yhdistyneellä joukkueella sujui pelillisesti mallikkaasti. Tavoitteena ollut liigakarsintapaikka saavutettiin ja liiganousukin oli todella lähellä. Myös taloudelliset tavoitteet saavutettiin.


   
Lisää uutisia
Vaasan Kiisto
«  Joulukuu   »
Kategoriat