Share |

MATKAKERTOMUS

Team Masters MM- Heinsheim Saksa -2016

Painonnosto Team- joukkue: Jörgen Broman; Päivi ja Uolevi Kahelin;
Hilkka ja Heino Heikkilä

 

Ennakkotapahtumat:

Comeback –  noin kolmen kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Juhani Salovaaran sytyttämänä ja innostamana, Jörgen Bromanin
kannustamana ja Uolevi Kahelinin innostamana Heino Heikkilä syttyneenä huoltamaan Rovaniemelle Master SM-kisaan 2015: Jörgen Ilman tulosta,
Uolevi kultaa ja epävirallinen ME

Vaihe kaksi:

Master MM 2015 Rovaniemi: Jörgen Pronssia 60v/ 69 kg;
Uolevi Pronssia 65v/62 kg. Uolevin kilpailu keskeytettiin olkapään loukkaantumiseen. Leikkaus suoritettiin marraskuulla 2015.

Kohti Saksan kisaa:

Uolevin olkapään kuntoutus etenee valtaisalla tahdonvoimalla ja lääkärin
hyvillä ohjeilla lupaavasti. Testikisa: Uolevi SM – kultaa huhtikuulla 2016;
Jörgen SM- hopeaa. Uoleville epäviralliset MM - ennätykset jo kesäkuulla ja ilmoittautuminen Saksaan. Jörgen epävarmana - selkä tosi kipeä!
Pikakuntoutus ja testikisa Raitiossa heinäkuulla onnistui, ja siitä
ilmoittautuminen viime tingassa Saksaan.

Jörgen harjoitteli taidokkaasti selän ehdoilla eteenpäin, ja ”urakoi” myös matkanjärjestäjänä matkamme pakettiin. Uolevi jatkoi harjoituksia olkapään ehdoilla ”riskirajoilla” ja kovilla tehoilla!

Päivi ja Hilkka ilmoittautuivat matkaan tiimin ”huoltajiksi”! Heino osa-aika eläkejärjestelyin mukaan valmentajaksi/huoltajaksi.


Kotisivulle-Mitalikahvit.jpg
 

TAPAHTUMIEN KULKU VAASA - HEINSHEIM – VAASA
 
1.10.2016
Lähtömaljat Vaasan kentällä ja sitten Finnairilla ilmaan. Päivi jännittäen
ensi kerta ulkomaille ja ensi lennolle ja vielä tuulisella säällä!
Pienimuotoisen ”ruska-reissumme” tunnelma nousi kohisten, kun
Frankfurtin lentokentällä oli 1. lokakuuta n. 20 astetta lämmintä!
Tunnelma nousi lisää, kun EuroCar- vuokra - auton lunastaminen
onnistui vasta Uolevin ajokortilla (Jörgenin kortti jäi suomeen!).

Lämpö nousi lisää, kun huoltaja-Heino astui ensi kertaa elämässään automaattivaihteisen auton rattiin ja lähti ajamaan pimeälle Euroopan vilkkaimmalle moottoritielle (ei katuvalaistusta)! Outo GPS ei
alkanutkaan heti toimia, mutta eikun menoksi. Tiimin naishuollon
”ponnekkaalla huolenpidolla” selvittiin tiukanpuoleisesta 140 km-  jännitysnäytelmästä ja Jörgenin kielitaidolla ja GPS:n ohjauksella
saavuttiin sovitussa ajassa tasan klo 22.00 omakotihotelliin.
Kömmähdykset saivat jatkoa, kun nälkäisenä ja huojentuneena
söimme lähi-grillin jättiburgerit, paitsi Päiville ei ollut tarjolla
erikoisruokaa! Heino unohti ja menetti parhaimman farkkutakin
baariin! Päiväpeitoilla ja urheiluvaatteilla voimakas ulkovalaistus
ikkunaan peitoksi ja nukkumaan.


2.10.
Kisapaikka oli n. 20 km ajomatkan päässä hotellilta. Maisemat olivat
jylhiä ja vehmaita. Rakennukset pääasiassa vanhoja hyvin kunnostettuja, tunnelmallisia ja tiiviitä pikku asumis- lähiöitä.  Tutustuminen
”Uolevin imussa” Painonnoston Masters -kisakulttuurin ”kehtoon”
Heinsheimiin oli heti alusta alkaen sykähdyttävää! Kisapaikan järjestäjien
Ilmapiiri ”tempaisi” heti mukaansa, ja yleisön tungos vain lisäsi
tunnelmaa. Tuttuja suomalaisia oli runsaasti liikkeellä!  Seurattiin
naisnostajiemme loppurutistuksia kultamitalinostoilla ja
joukkuemestaruuksia hehkuttaen. Nettilähetykset näkyivät
ympäri maailman.

Kilpailut jatkuivat yhteensä yhdeksän päivää ja osallistujia oli 50 maasta
yht. n. 1000 nostajaa. Katsomo täynnä aamusta iltaan, onneksi
ravintolapalvelut toimivat moitteettomasti mannermaiseen tyyliin!
Iltaruokailumme hotellipaikkakunnan paikallisravintolassa huipentui
turkkilaisen ravintolan tarjoamaan juhlaan, kun paljastui, että olemme
Suomen edustajia Masters -joukkuekisassa!  


3.10.
Uolevin kisapäivä iltakilpailuna 65v/62kg. Heti aamupalalla ystävälliset
hotellin omistajatkin innostuivat Masters -kisa-asukkaistaan ja toivottivat
onnea matkaan. Punnituksessa ei ongelmia. Jännitys tiivistyi silminnähden tiimissämmekin, kun huomattiin, että monet suomalaiset odottivat
kiinnostuneena juuri Uolevin kisaa, olihan hän maailman rankinglistan
kärkisijalla! Keskittymistä kilpailuun hieman vaikeutti Suomi-fanien
tungeksiminen juuri ennen kilpailun alkua ja jopa kilpailun aikana
lähituntumaan kisafiilingissä kannustaen.

Tilanne huipentui naisnostajiemme huoltajan ”imuttaessa” meidän
huoltoon avustajaksi! Häneltä saimme kilpailun aikana tiedon Juryn hylkäyspäätöksestä alkupainoon toisin kuin mitä valotaululla onnistunut tempauksen alkupainomme 65 kg näytti!? Toimimme ylimmän päättäjän
Juryn päätöksen tiedon mukaan ja muutimme nopeasti toiseen
tempaukseen sen hetkisen painon 67 kg, että alkupaino ei nouse
liian korkeaksi. Nopea nostovuoro sekoitti lisää keskittymistä ja nosto
hylättiin punnerruksena. Nyt oli vaara jäädä ilman tulosta – oli
onnistuttava viimeisellä yrityksellä. Uolevi taisteli raudat ylös – kisa oli pelastettu! Myöhemmin selvisi, että alkupainomme Jury olikin hyväksynyt,
mutta tuomarit hyljänneet äänin 2-1? Työntöön lähdettiin kuitenkin
2 kg edellä vastustajiamme. Vastassa oli viime vuoden voittaja ja arvokisamitalisteja. Avustajamme muutti alkupainomme 85 kg ilmoitus-kaavakkeeseen - mielestään varmaksi - maailmanmestaruuspainoksi
80 kg! Nosto onnistui helposti ja odotimme tilanteen kehittymistä kaikkien
muiden osalta. Taas tilanne muuttui niin, että vasta 85 kg olisi varma
mestaruus! Nosto onnistui hämmingistä huolimatta kevyesti ja maailmanmestaruus oli lähes varma! Japanilaisen olisi pitänyt tehdä maailmanennätys voittaakseen, ja sitä hän ei lähtenyt yrittämään, joten
MM- voitto varmistui yhteistuloksella 152 kg!! Maailmanennätysyritys
92 kg ei tällä kertaa onnistunut. Virallisia maailmanennätyksiä
hyväksytään vain arvokisassa, siis noin vuoden välein.
 
Kommellukset jatkuivat niin, että dopingtesti viivästytti Uolevia ja
järjestäjät vaativat valmentaja Heinoa vastaanottamaan palkintoa!
Vastustin voimakkaasti ja vaadin odottamista. Ei onnistunut- ja jouduin kauhukseni jo näyttämölle riviin! Juuri puheen alkaessa näin nostajan
tulevan, karkasin rivistä tiukkaeleisen toimitsijan ohi ja voittaja paikalle
aivan viime tingassa. Päivi ja Hilkka olivat kulta - fiiliksissä ja lauloivat
Maamme -laulun täysillä mukana. Aivan viime tingassa sain tabletille palkintotilaisuuden nauhoituksenkin toiminaan! Oli tosi tärkeää, että maailmanmestaruuden palkintojen jako Maamme -lauluineen sai näin
Uoleville kuuluvan huipennuksen! Mestaria taas odotellessa: paikallinen
iso- orkesteri ilmestyi hanureineen näyttämölle. Soittivat useita tuttuja tanssittavia kappaleita ”potpurina”. Innostuimme Hilkan kanssa tanssimaan inspiroiden kaikki mitä he putkeen soittivat!

Mestaruusjuhlintaesityksemme huipentui yleisön taputuksiin, ja samassa
päivän sankarimme sopivasti astui esiin kultamitali kaulassa. Tosi hieno
fiilis! Heti myöhäisen iltapalan jälkeen pika-juhlistimme Masters-kisan
voittoa ja huolehdimme ”Jörgenin nukkumaan” ja keskittymään
huomiseen kisaan.
 

4.10.                                                                                                                                           
Jörgenin kisana oli päiväkilpailu 60v/69kg. Lähdimme ajoissa matkaan valmistautumaan punnitukseen. Painoa oli ollut useampi kilo pudotettavana,
joten painon pudotus huolestutti. Viimeiset sadat tiukat grammat putosivat
juuri ennen punnituksen loppua, kilpailupaino tasan 69,00 kg! Siis omaan
sarjaan kilpailu oli tosi täpärällä! Masters-nostajan olemus näytti silti
luottavaisen keskittyneeltä! Kilpailuun lähdimme niin, että Uolevi ”järjesteli” Jörgenille tangon ja hyvän paikan lämmittelyyn. Järjestäjät poistivat
kuitenkin sääntöjen mukaan Uolevin kilpailutilasta! Periksi antamaton
team -kaveri lainasi huoltaja-kyltin muilta suomalaisilta ja eiku takaisin kannustamaan ja hommiin! Tempaus sujui ennätystahtiin 69 kg.
Voittaja teki maailmanennätyksen, kilpailimme kisan hopeasta!
 
Työntö kulki erinomaisesti. Jörgen näytti vahvuutensa, ja päättäväisesti
taisteli ”tankotanssin ja Quickstep- ”askelin” viimeisellä työnnöllä
ennätyksen 87 kg. Pudottaen edellisen vuoden hopeamitalistin taakse
ja varmistaen MM- hopeaa yhteistuloksella 156 kg!! Myös Jörgeniä
odoteltiin dopingtestistä pitkään ja ”muutaman janojuoman” voimalla
testaajat saivat näytteen otettua. Palkintojen jako oli taas huikeaa
katsottavaa lipunnostoineen! Juhlistimme aterioimalla kisaravintolassa.
Hetki oli hienon yhteishengen omaavan tiimin vapautuneen ilmavaa
tuuletusta -  soittoineen ja viesteineen Suomeen! Hotellin omistajat
tunsivat lajiamme hyvin, joten fanimme odottivat tuloamme hotelliin ja innostuivat Masters - kullasta ja -hopeasta järjestäen pikamitalijuhlat, valokuvausta ym. Nyt arvostettiin ja huomioitiin saavutuksiamme komiasti!
Jatkoimme mitalitempauksin pitkälle yöhön, ja ekstra ”ohjelmanumeroin”.
Olihan koettu jotain ennen kokematonta. Uolevin taistelu leikkauspöydältä vajaassa vuodessa maailmanmestariksi! Jörgen selätti selkävaivat puolessa vuodessa- ja siitä MM- hopealle ennätystuloksin!



5.10.
Jätimme luonnonläheisen koti-hotellin haikein mielin ja lähdimme kisapaikan
kautta paluumatkalle. Kisapaikalla jatkui nuorempien nostot hienoissa tunnelmissa. Tempaus -lehden ”Kiistohenkinen” päätoimittaja Jaarli Pirkkiö Rovaniemeltä innostui kuvaamaan tiimiämme ”leppoisan lupsakkaasti”.
Innostuin ja onnistuin kuvaamaan myös ”lehden kuvaajaa”, mitalijuhlamme kunniaksi!

Paluumatkalla moottoritiellä ajoi tällä kertaa Uolevi. Saimme myös
kokemusta isosta n. 20 km:n pituisesta rekkarallista, joka suuntautuu
Etelä-Euroopasta Saksan halki Alankomaihin ja Pohjoismaihin. Matkan kommellukset tiivistyivät Frankfurtin lentoasemalle! Ensin emme saaneet
millään tankattua EuroCar -tankkia täyteen palautusta varten. Vasta
n. tunnin odotuksen jälkeen asema alkoi toimia. Etsimme myös parkkihallia kiihkeästi. Lentoasemalla Jörgeniltä jäi tulliin kiinni palkintolahjat, joista
”sisällön” kävi kaatamassa viemäriin! Sitten tyhjä muistoesine mukaan ja
etsittiin passia pitkään, joka olikin Schengen -alueen kortti! Näin aikaa
kului liian paljon, jolloin koneeseen hieman myöhässä ehtivät vain Jörgen,
Hilkka ja Heino. Puhelinkaan ei yhdistänyt, joten kultamitalipari Päivi ja
Uolevi jäivät koneesta - odottamaan ja selvittämään huomista lentoa
Suomeen, harmin paikka! Haikein mielin koneeseen - olimme jakautuneet
erilleen…



6.10.
Päivi ja Uolevi taistelivat Saksassa Visan maksun kanssa soittaen Finnairin Suomen konttoriin ja viime tingassa erikoisjärjestelyin saatiin lentoliput
Suomeen. Kommellukset vain jatkuivat! Erittäin suuri huomiointiele oli,
kun Finnairin lentokapteeni pika-lahjoitti samppanjapullon maailmanmestarille
– ja kuinka ollakaan - lahjoitus jäi kuitenkin tullin ”saaliiksi”!! Mutta
positiivistakin oli, että pian ollaan Suomessa ja Päivikin saa vihdoin
syödä kunnon ruokaa! MM-tulokset valmiina Pohjalaisessa! Kiitos
Jörgenille matkapaketista. Tiiminä onnistuimme tekemään oikeita
asioita oikealle hetkellä, jes! Olipa värikäs reissu - mukavat
muistot lämmittää!



Kiitos kaikille tiimiämme kannustaneille - kiitos huomiosta Vaasan Kiistolle!!

 
KiistoTeam Masters MM- Heinsheim Saksa -2016 puolesta Heino Heikkilä