KOSKA KIISTO-PARK AVATAAN?

Mahdollisen Kiisto-Park –huvipuiston vuoristorata on jo olemassa ja sen toiminta koeponnistettu. Jos tuollaiseen huvipuistoon tarvitaan klovneja, niin on meitä pingviinejä siinä penkin päässä keskimäärin kolme.
Samanlainen ylös-alas –näytelmä jatkui, kuin Vihdissäkin. Siellä se tapahtui erien sisällä, mutta kotiottelussa mentiin vuoristorataa – paitsi erien sisällä – myös erien kesken.
Ensimmäinen erä oli valtavan uskomatonta lentopallomailan puristamista! ViLePa oli kuin eri planeetalta keskiviikon peliin verrattuna. Erän lopun loistava nousu ”veitsi kurkulla” -tilanteesta jatkopalloilla erävoittoon herätti uskon siihen, että kun veimme vihtiläisiltä tikkarin suusta, oli heidän selkärankansa useassa palasessa ja lopullisesti hajalla!
Toisen erän loppulukemat 25-10 vuoksi kopissa oli pitkällä tauolla aivan liian hauskaa, mukavaa ja rentoa. Vaikka kuinka ääneen vakuuteltiin, että ottelu ei ole vielä ohi ja että kolmanteen erään lähdetään 0-0 –tilanteesta (päättyneestä erästä ei saa yhtään lähtöpistettä seuraavaan, vaikka olisi kuinka yliylivoimainen! Epistä!). Ei se ”hymy peppuun, naama näkkärille” hokeminen vaan jaksanut kantaa kentälle asti.
Kolmas erä oli tosi vaikea. Kukaan ei tuntunut tekevän yhtään henkilökohtaista virhettä, mutta kaveri vieressä sitäkin enemmän? Välillä mentiin kentällä jo lähes teitittelylinjalle, mutta onneksi erän lopulla (jolloin peli alkaa!) tehtiin taas sinunkaupat ja pelattiin siltatilanteesta jatkopalloilla ottelu lukemin kolme-omena kotiin ja siirrettiin katseet kohti Oulua.
Kuusikkomme pysyi koko pelin ajan samana (varsinkin kolmannessa erässä oli parempi, että selvittivät välinsä ja vastuunsa kentällä, kuin että tulevat penkille vääntämään?). Juha passasi, Viljamaan veljekset Hapa ja Jamo keskitorjuivat, Jupe ja Patu olivat yleispelaajina, Tuppu hakkurina ja ”kärppä”Mikki liberona. Yhtään vaihtoa emme koko pelin aikana tehneet (ei edes taktista - johtuneeko siitä, että hermoheikkojännittäjäjohtoporukasta ei taaskaan taktikkoa löytynyt?).
Vastaanottoprosenttimme oli korkeintaan siedettävä 65,2, hyökkäysprosentti samaa tasoa, eli 46,0. Hapa sai keskelle paljon ruokaa ja hyökkäsi uskomattomalla 88,9% tehokkuudella. Aloitussyötöissä teimme 7 ässä ja 7 virhettä (sehän on ainakin fifty-sixty?). Jupe oli ylivoimaisesti paras aloittaja onnistumisprosentilla 80. Torjuntoja tehtiin kolmen erän peliin todella hyvät 16+13 kappaletta. Viljamaan veljekset olivat torjuntarohmuja. Maaottelussa Viljamaabros vastaan muu maail… ei kun Kiisto olivat lukemat tylyt (11/6) – (5/7). Parhaat pistenikkarit olivat Hapa 16(+16), Patu 13(+8) ja Jamo 11(+ 8).
Seuraavaksi lähdemme kiusaamaan Oulun Ettaa. Mielestäni tuollainen etukäteissuosikkien kiusaamismentaliteetti on aika akkamaista – parempi on mennä murskaamaan niiden unelmat – sillä unelmia ja tulevaisuuden visioitahan niillä on!
Kiisto-Etta Variskalla keskiviikkona 10.3. kello 18:30.
TERE TULEMAST!

Stenkka –

PS. Olli Aak(k)ula (suluissa kuuluttajan mukaan!) osoittautui syövänsä samaa suomalaista leipää, kuin muukin kansa. Teki jopa muutaman henkilökohtaisen virheen! Mutta oli se hyvä, voi ristus, että oli se hyvä!